sunnuntai 18. marraskuuta 2012

ratsastuksen edistys

Ajattelin tehdä postauksen meidän yhteisistä vuosista. Aika on rientäny ja on jo kulunu 3½ vuotta siitä että Armi muutti meille. Ensimmäisestä tapaamisesta on kuitenkin jo melkein tasan 4 vuotta.

 Ratsastuksen edistys:

talvi 2008-2009

Meillä oli alussa vaikeuksia pitää vauhti sellaisena että se miellytti molempia. Jarrut oli aika ruosteessa, kentällä että maastossa. Armi ei ollu paljon yksin käyny maastossa niin meillä oli myös vaikeuksia päästä edes eteenpäin.
Mutta kun vihdoin sinne päästiin oli taas vaikeeta hiljentää. Mentiin melkein aina täyttä laukkaa. Kotimatka oli vaikea, ei voinu pitää pitkiä ohjia.
Rakastui kuitenkin tähän itsepäiseen poniin.

2010

Vuonna 2010 aloitettiin ratsastamaan yhä enemmän ja enemmän kentällä. Saatiin valmennuksia ja edistyttiin aika paljon. Laukka oli kuitenkin tosi raaka, oikea laukka oli melkein mahdoton nostaa. Armi nosti joko vasemman laukan tai sitten pukitti.
Pää oli pystyssä ja hermot meni usein, ruvettiin käyttämään gramaanit.

2010


2010
2010
Kehityimme paljon vuonna 2010 ja vielä enemmän vuonna 2011. Käytiin valmennusleirillä ja viikottain valmennuksissa. Otettiin pois gramaanit ja Armi kulki ihan kivasti. Laukan nostot oli vielä vähän huonoja mutta ainakin oikea laukka tuli.

2011

2011

2011
Loppu vuodesta Parelli alkoi kiinnostamaan enemmän ja päätin siirtyä siihen kokonaan, eikä niin kun ennen. Parelli on elämäntapa, tapa miten käsittelee hevosta. Luulin alussa että se on jotain mitä vaan tehdään joskus. Otin kokonaan pois kuolaimet, rupesin enemmän ajattelemaan miltä Armista tuntui. Tehtiin paljon maastakäsin ja huomasin miten nopeasti meidän suhde parantui.
Laukan nostaminen ei ole enää yhtään vaikeeta, se nousee heti. Minulle ei enää ole niin tärkeetä miten hevosen pää on, kulkeeko se muodossa. Tärkein asia on se että meillä on hauskaa ja että opitaan yhdessä.

2012

2012

2012

Toivon että seuraava askel olisi ilman kaulanarua ja porkkanakeppiä, että voisin ohjata pelkällä istunalla. Tehdään kovasti töitä niin eiköhän se joskus onnistu. Kaikki on mahdollista.

6 kommenttia:

  1. Tuo teidän meno on niin ihanan ja vaivattoman näköistä! Aattelen aina, että kyllä minäkin joskus, jollakin hevosella.. :) Ja ei teillä kauan mene, että onnistuu ratsastus ilman mitään ylimääräisiä varusteita! Luottamus teidän välillä on niin valtava.

    Oisko sulla jotain vinkkiä suorastaan hermoheikon (todella säikky!) tamman kanssa harrastamiseen? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon maastakäsin, Parellin 7 leikkiä jos kysyy minulta. Onko se ratsastaessakin säikky?
      no tee paljon just friendly gameiä, niin että luottamus kasvaa. Olisi hyvä jos voisit koskettaa hevosta kaikista paikoista millä esineellä tahansa ilman että se reagoi. Yoinen hyvä leikki säikylle hevoselle on squeese game, jolloin "opetat" sitä menemään pelottavien esineiden yli, alle tai vierestä. Tietenkin muutkin leikit ovat tärkeitä.
      Jos hevonen ryöstää (en tiedä lähteekö sinun hevosesi kun se säikähtää?) niin ole itse rauhallinen ja tällöin olisi hyvä jos hevonen osaa lateral flexionin, hevonen huomaa tällöin (kun olette molemmat paikallaan rauhallisina) että hei tuo mun ratsastaja oli rauhallinen. Ja sellaisen johtajan hevonen haluaa. Eli muista itse aina olla rauhallinen ja päättäväinen.
      Ehkä vähän sekavaa tekstiä mutta kysy! Löydät kaikki leikit täältä ja jossakin postauksessa pitäisi olla selitys lateral flexionista:)

      Poista
    2. Joo, tämä tamma on todellakin malliesimerkki säikystä hevosista ihan joka tilanteessa. Esimerkiksi selkään noustessa jos vahingossa jalka hipaiseekaan lautasia, se säikähtää ja pukittaa kovasti. Ollaankin kesällä alettu paljon tekemään friendly gameja. Tamma antaa kyllä koskea käsin ja porkkanakepillä joka paikasta, mutta se on kuitenkin jatkuvasti ympäristöään tarkkaileva, eikä se osaa oikein rentoutua.

      Ollaan kuitenkin jo kaksi vuotta touhuttu kaikenlaista maastakäsin, eikä hevonen ole säikkyydestään luopunut, joten olen alkanut epäillä, että se on menettänyt joskus nuoruudessaan luottamuksensa ihmisiin :( Kyseessä on siis lämminverinen tamma, joka on Ruotsin tuonti. En siis tiedä yhtään, miten sitä on synnyinkodissaan käsitelty ja opetettu varsana. Epäilyttää kyllä hieman...

      Mutta siis kiitos näistä ohjeista, pitääkin penkoa blogi joka kolkasta ja etsiä kaikenlaista tietoa ja tehtäviä :D

      Poista
  2. Vautsi! hassua kuvitella nyt ,että olette jossain vaiheessa ollut tuollaisessa tilanteessa mitä olitte n. 2-3 vuotta takaperin! Suoraan sanoen upeaa! (::

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, itsekin mietin joskus että miten se voi olla mahdollista näin lyhyessä ajassa! :D

      Poista
  3. Ihanaa että löytyy meitä maastakäsittelyn puolesta puhujia! Tekin ootte elävä esimerkki sen vaikutuksista. :) Tää oli hieno postaus, vähän turhan lyhyt vaan.

    VastaaPoista