sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Kuolaimen vaikutus hevoseen osa 1

On jo kauan ollu tarkoitus kirjottaa pieni sarja kuolaimen vaikutus hevoseen. En ole vaan ehtiny, mutta tänään tuli sellanen tunne että pakko aloittaa. Olen jo pitkän ajan tutkinu tätä aihetta, ja kun nyt laskin nopeasti niin tähän sarjaan tulee 11 osaa.

Esittely

Melkein kaikki hevosenomistajat käyttävät kuolaimia, ennen se oli ilmiselvä asia. Nyt ihmiset ovat  enemmän ja enemmän aloittaneet käyttämään kuolaimettomia mutta vielä ei ole vastausta kysymykseen miksi pitää käyttää tai ei pidä käyttää kuolaimia. Olen yrittäny koota mahdollisimman paljon tietoa että saisin esille mikä olisi parasta hevoselle - kuolain vai kuolaimettomat. Miksi käytetään kuolainata ja miksi vielä ei ole yhtä hyväksyttyä käyttää kuolimettomia kun kouluttaa ja treenaa hevosta.

Mikä on kuolain?

Kuolain on (yleensä) metallikappale joka laitetaan hevosen suuhun että voisi suorittaa harjoituksia hevosen kanssa (esim. pysähtää ja kääntää) ohjaamalla päätä. Kuolaimet voivat näyttää erillaisilta riippuen käyttötarkoituksesta, mutta yleensä kuolaimet jaetaan kolmeen eri pääryhmiin: nivelkuolaimet, kankikuolaimet ja erikoiskuolaimet. Yhteistä kuolaimilla on se että kaikki voi aiheuttaa vahinkoa hevoselle väärissä käsissä.

Nivelkuolaimet

Nivelkuolaimet ovat tavallisimmat kuolaimet mitä hevosenomistajat käyttävät. Nivelkuolaimet voivat olla kaksiosaisia, komeosaisia tai olla yhtenä kappaleena. Sanotaan yleensä että nivelkuolaimet ovat lievimmät hevosta kohtaan, vaikka on olemassa eri "vahvuuksia". Miten helposti kuolain voi satuttaa hevosta riippuu tietenkin siitä kuka pitää ohjista, siksi ei voi sanoa että ratsastaa "pehmeimällä kuolaimella markkinoilla" koska paine hevosen suuhun riippuu ratsastajan kädetstä.


Kankikuolaimet





Sanotaan että kankikuolaimet ovat vahvempia kun nivelkuolaimet vipuvaikutuksen takia. Kankikuolamen "ylärenkaat" kiinnitetään suitsien poskihihnoihin, ohjat kiinnitetään varsien alapuolella oveviin renkaisiin. Näissä on myös leukaketju joka tulee hevosen luan alta. Kun ohjista vedetään kuolain puristaa hevosta suusta, samaalla ketju puristaa hevosta leukaan, mikä tekee sen että hevonen taivuttaa kaulaansa. Tämä on vipuvaikutus.




Erikoiskuolaimet

On myös kuolaimia jotka "parantaa" hevosen tapoja. esim. Lusikka kuolain käytetään hevosilla jotka usein laittaa kieltä kuolaimen yli. Sitten on olemassa erillaisia "hissikuolaimi", jotka nousevat hevosen suussa ja laittaa paljon painetta hevosen suunpieliin.

Miksi käytetään kuolaimia?

Isoin syy  siihen että moni käyttää kuolaimia on varmaan se että sitä ollaan tehty jo niin kauan, eikä muista vaihtoehtoista ole tietoa ja osamista. Se on ihan tavallinen apuväline kun puhutaan hevosenpidosta, jotkut eivät edes voisi ajatella omistavansa hevosen ilman kuolainta.
Moni luulee että kuolain on syy siihen että hevosta voi hallita ja että olisi mahdotonta olla ilman tätä apuvälinettä, mutta tutkimukset ovat jopa näyttäneet että on turvallisempaa käyttää kuolaimettomia. On myös olemassa monta näytettä että tämä apuväline ei ole välttämätön, esimerkiksi nämä monelle tuttuja nimiä, Lorenzo, Pignon, jean-Mark Imbert, Alexander Nevzorov, Pat Parelli ja moni muu.

Historia

Kazastanissa on löydetty näytteitä että kuolaimia on käytetty jo vuodesta 3500-3000 eaa. Ei tiedetä miltä ne silloin näittivät, mutta tutkijat ovat löytäneet kuolaimia tehty metallista Bronssi-Rautakaudelta.  Tuolloin ei ollu eläinlääkäreitä tai tutkijoita jotka olisivat osanneet arvioida jos kuolain vaikuttaa negatiivisesti, kuitenkin jatketaan metallikuolainten käyttämistä jolle ei olla tehty mitään merkittäviä muutoksia siitä kun keksittiin 5000 vuotta sitten.
Klassisen kouluratsastuksen kehitys 1600 - luvulla kolme ensisijaista "luojaa" tekivät itsensä tunnetuiksi ja vielä tänään, 400 vuotta myöhemmin, ihmiset ihailevat heitä. Nämä kolme olivat Antoine de Plunivel, Francois Guerinier ja Chevalier de Nestier, jotka käyttivät enemmän inhimmillisempiä metoodeja jotka perustuuivan Xenofonon ajatuksiin 2000 vuotta aijemmin. Chevalier de Nestierillä oli rituaali jonka kaikki hänen oppipoikansa joutuivat käydä läpi. Uutena oppilaana sai ottaa päälleen kuolain joka oli suunniteltu ihmisille, de Nestier tai joku ylenpi oppipoika "työskenteli" sitten kuolaimen kanssa niin kuin hevosenkin kanssa. Tarkoitus oli että ratsastaja aina olisi tietoinen hevosen kivuista ratsastuksen aikana, katsomatta ratsastajan taitoja.


osa 2, osa 3, osa 4, osa 5
tieto otettu täältä!





1 kommentti:

  1. Kuulostipa jännältä toi rituaali, että ratsastaja kokeilee kuolaimia suuhunsa. Nykypäivänä ei enää menis läpi tollanen ratsastuskoulussa, mutta ideana hyvä.

    Itse pyrin myös työskentelemään hevosen kunnioituksen ja luottamuksen eteen niin paljon, että voisin vaihtaa kevyempään kuolaimeen, kuolaimettomaan ja lopulta ratsastaa ilman suitsia. Kuolain on todennäköisesti ollut helpompi keksiä kuin että miten saadaan hevonen tottelemaan ilman. Muutenkin hevosten koulutuksessa ja käsittelyssä on totuttu pakottamiseen, eikä siitä juuri tuloksia seuraa.

    Sit on sekin puoli, että niin ihmiset kuin hevosetkin on tottuneet kuolaimeen ja kun ne ottaa pois, saattaa kumpikin häkeltyä että mites tässä nyt mennään, ei näin voi ratsastaa. Niillä hepoilla jotka kuolaimettomuuteen sekä kuolaimiin on tottuneita, on ollut ratsastaessa ihan sama onko siellä suussa mitään vai ei - toimii yhtä hyvin. :)

    Kuitenkin kuolaimeton vaihtoehto ei välttämättä ole se kivuton vaihtoehto. Esim. sidepull-suitset vaatii herkkää kättä ja joissain tapauksissa on hevoselta hiertynyt karvat pois nenän päältä, kun kuolaimeen tottunut ratsastaja on ottanut kovempia pidätteitä. Tästä päättelisin, että on se myös tuntunut jossain.

    Loppupäätelmänä siis, ratsastajan pitää osata käyttää varusteita, oli ne sitten kuolain tai kuolaimeton. En näe kuolaimessa mitään väärää, mikäli se ko. hevoselle ja ratsastajalle sopii.

    VastaaPoista