Pellolla leikkimässä

Viimepäivinä on ollu niin hieno talvi sää ettei oo voinu muuta kun olla ulkona niin paljon kun mahdollista.
Isä teki viikonloppuna pienen kentän pellolle joten päätin eilen lähteä kokeilemaan olisiko pohja vielä hyvässä kunnossa. Onneksemme pohja oli hyvä joten lähdettiin pellolle pallo mukana. Palloa ei olla käytetty todella pitkään aikaan ja sen huomasi, kun otin sen varastosta Armi peruutti pari askelta ja katseli sitä ihmeissään. Pallo ei kuitenkaan hetken päästä enää pelottanu ja huomasi että Armi muisi mitä kaikkea sen kanssa ollaan tehty. Armi työnsi palloa innoissaan eikä välittäny pallon kosketuksesta.
Leikittiin aika paljon friendly gamea, pitkän tauon jälkeen haluan olla varma että Armi oikeasti vielä luottaa minuun. Heilutin ja kosketin joka paikkaan porkkanakepillä Armin ollessa paikalla sekä liikkeessä, eikä se reagoinu mitenkään. Sen takia jatkettiin leikkimistä yoyo ja circling gamella, jotka sujuivat todella hyvin. Armi peruutti poispäin melkein vain katseella, välillä piti lisätä vähän painetta. Luoksetulo oli myös positiivinen ja välillä sen lisäksi myös vauhdikas, mikä on todella kiva juttu. Circling gamessa yllätyin myös täysin sillä Armi pysyi mieluiten minun lähellä ravatessa ja laukatessa, mitä tarkoittaa että se todella haluaa olla kanssani. Laukka oli myös ihanan rauhallinen minkä avulla saatiin hienoja suunanvaihtojakin. Paljon muuta ei tehtykään kun kaikki toimi niin hyvin. Armi toimi melkein paremmin nyt kuin mitä se teki pari vuotta sitten kun touhuttiin aktiivisesti päivittäin. En voi olla muuta kuin ylpeä ponistani.

Kentällä täydellisessä ulkoiluilmassa

Tänän ei tehty mitään sen kummempaa, nautittiin ihanasta ilmasta ja käytiin kentällä Siinan ja Minkan kanssa. Kenttä ei ole ollut talven aikana käytössä joten luntaa oli aika paljon, Armi ja Siina juoksivat hetken ja kävivät makuulla pari kertaa jonka jälkeen suuntasimme kotiin päin.

Nyt kun illat on selvästi valoisempia toivon että ehtisi touhuta vähän enemmän Armin kanssa. Se jää kuitenkin nähtäväksi toteutuuko suunitelma, kun täytyy käydä töissä ja hoitaa pentua siinä välissä.

Elossa ollaan

Pitkän pitkän tauon jälkeen olen löytäny takaisin blogin äärelle. Blogiin en ole kirjoittanu mitään sillä en ole ollu niin aktiivinen hevosten kanssa viimeisen vuoden aikana. Useimmiten Armi on ollut vapaa arkipäivinä ja olen sitten viikonloppuna käyny liikuttamassa sitä. Tämä tarkoittaa myös sitä että ei olla hirveesti leikitty maastaksin viimeisen vuoden aikana. Siitä huolimatta Armilla ja minulla on hyvä suhde, tietenkin luottamusta ei ole ihan yhtä paljon kuin aikoina kun tehtiin tohuiltiin päivittäin.
Olen nyt viimeaikoina saanut enemmän inspiraatiota ja kiinnostusta tehdä kaikkea Armin kanssa taas, joten yritän jatkossa myös päivittää blogia touhuistamme.

Tänään minulla oli ajatuksena vain harjata ja käydä kaikki leikit läpi sekä online (köydellä) että vapaana. Yllätyin kuinka hyvin Armi kuunteli ja seurasi minua, painetta minun ei tarvinnu lisätä kuin circling gamessa. Vaikka leikkejä ollaan vain käytetty arkipäivisissä jutuissa ne toimivat vielä todella hyvin, nyt kun tiedän että ne toimivat hyvin täytyy kokeilla ja miettiä mistä jatkaa ja kehittää leikkejä ja suhdetta.
Sen lisäksi että leikittiin leikit läpi mentiin seuraksi Lahjan ajo lenkille. Armi toimi tänään vain seurahevosena ja sai juosta vieressä ilman ratsastajaa.

Missä varsa?

Ei ole ollu pitkään aikaan aikaa kirjoittaa mitään blogiin, eikä ole ollu mitään mistä kirjoittaakaan. Tai isoin asia mitä teitä kaikkia varmaan kiinnostaa on että missä varsa?

Lahjan maha kasvoi hurjaa vauhtia "loppu tiineydestä", mutta kun oli menny 4 viikkoa lasketun ajan yli alettiin miettimään että missäköhän se varsa on kun merkkejä synnytyksestä ei ollu. Soitettiin sitten eläinlääkärille ja kysyttiin mitä voisi olla. Saatiin vastaukseksi että Lahjalle ei todennäköisesti ole enää varsaa, mitä itsekin epäiltiin. Hän sanoi että voidaan ihan hyvin alkaa liikuttaa sitä, joten niin tehtiin. Ja niin tehdään edelleenkin, yrittäen laihduttaa isoa mahaa.

Lahja on varmaa saanut keskenmenon jossain vaiheessa, vaikka oliki vielä tiinee 3kk ultrassa. Ja tietenkin se harmittaa, oli se 11kk kuitenkin pitkä aika odottaa. Olen kuitenkin myös helpottunut, sillä en millään olisi ehtiny tai jaksanu varsankin kanssa. Aika ja innostus on tälläkin hetkellä vaikea löytää, mutta yritän kuitenkin tehdä jotain aina välillä Armin kanssa.

Armilla on siis saanu aika vähän huomiota viimeaikoina, ja aina kun ajattelen sitä minulle tulee syyllinen olo. Mutta en vaan voi sille mitään että elämäntilanteeni näyttää tältä tällähetkellä.